UUSIA ULOTTUVUUKSIA MAAILMAAN
NEW VIEWS TO THE WORLD

VIA HELINÄ RAUTAVAARA

Durga-pujan viettoa Suomessa. Kuva: Helinä Rautavaaran museo

DURGA PUJA –
HISTORIALLINEN JA MODERNI JUHLA

Durga-puja on yksi Hindujen suurimmista juhlista. Intiassa ja ympäri maailmaa Durga-pujaa vietetään monenlaisin tavoin. Juhlaa vietetään erityisesti Intian koillisosissa Bengalin alueella. Nykyään Intian ulkopuolella asuvat viettävät sitä ympäri maailmaa. Durga-puja järjestetään jumalatar Durgan kunniaksi. Hindumytologian mukaan Durga voitti taistelun demonikuningas Mahishasuraa vastaan. Hyvän voitto pahasta onkin Durga-pujan tärkeitä teemoja. Sitä vietetään kolmesta kymmenen päivän ajan syksyisin. Tarkka aika määräytyy kuukalenterin mukaan. Puja tarkoittaa rituaalia.

Pandal, Durgapuja Mulund, Mumbai –juhla 2015. Kuva: Xenia Zeiler

Useimmille Durga-puja on ennen kaikkea festivaali, joka tuo perheet ja ystävät yhteen. He kiertävät yhdessä lukuisia julkisille paikoille ja kaduille pystytettyjä rakennelmia , pandaleita, joita rakennetaan ympäri kaupunkeja ja kyliä. Puja-seremonioita järjestetään myös kotona. Durga-pujan sosiaalinen merkitys on yhtä tärkeä kuin uskonnollinenkin.

Durga-pujan historia yhteisöllisenä juhlana 

Tiedot ensimmäisistä järjestetyistä Durga-puja-juhlista viittavat Bengaliin, jossa Tahipurin maaherra (zamindar) kustansi festivaalin vieton. Varakkaiden maaherrojen järjestämät Durga-puja -juhlat yleistyivät 1700-luvun puolivälistä lähtien hindujumalattariin keskittyvien rituaalien tullessa suositummiksi. Vieraiksi kutsuttiin perheenjäseniä sekä ystäviä, ja juhlista tuli suurempia. Uskonnollisen merkityksen lisäksi niillä oli monia muitakin merkityksiä. Puolijulkiset jumalattarelle omistautumisen osoitukset olivat sosiaalisia tapahtumia ja järjestäjille tilaisuus esitellä vaurauttaan ja asemaansa. Nämä ensimmäiset Durga-puja -juhlat olivat julkisia vain tiettyyn rajaan saakka, sillä vain kutsutut vieraat saattoivat osallistua, ja vieraiden valikoinnissa oli usein takana maaherran auktoriteetin tai poliittisenaseman turvaaminen.

Myöhemmin Durga-puja –juhlien yleisö alkoi laajentua. Suuri muutos laajemman yhteisön osallistumisessa tapahtui kun juhlien isännöinti muuttui yhteisökeskeisemmäksi Durga-puja –järjestelykomiteoiden myötä vuonna 1790. Komiteat keräsivät lahjoituksia naapureilta ja lähikylistä ja järjestivät puja –toimistusten lisäksi viihteellistä ohjelmaa, kuten kansanteatteri- esityksiä ja musiikkiesityksiä. Näin Durga-pujan vietto levisi laajemmalle ja sen suosio kasvoi.

Nykyään yksi suosituimpiin juhlanviettotapoihin kuuluu, niin Intiassa kuin maailmanlaajuisestikin julkinen sarbajanin puja, jossa on edelleen piirteitä vuosisatojen aikana muotoutuneista perinteistä. Sarbajanin puja –tapahtumat, joita järjestetään Durga-pujan aikaan ovat yleensä järjestelykomiteoiden järjestämiä ja avoimia kaikille. Ensimmäinen sarbajanin puja, joka oli järjestetty avoimin lahjoituksin ja joka oli avoin kaikille, järjestettiin Kolkatassa vuona 1910.

Uskonnollisia ja sosiaalisia puolia

Durga-pujaan liittyy monenlaisia perheen ja ystävien yhteisiä hetkiä, joihin kuuluu ostosten tekemistä, ruoan laittoa, syömistä ja seurustelua. Perheiden itse järjestämissä puja-seremonioissa muutama perheenjäsen yleensä osallistuu järjestelyihin suurimman osan ollessa osallistujan roolissa. Yhtenä tai kahtena päivänä perhe kutsuu vieraita syömään juhlaruokaa. Ennen aterioinnin aloittamista syödään vähän jumalille aiemmin lahjana tarjottua ruokaa –usein hedelmiä, makeisia ja keitettyä riisiä. Illalla kotitalojen pihoilla esitetään teatteri- ja musiikkiesityksiä.

Juhlat nykyajassa – pandalilta pandalille

Vaikka perheet järjestävät pujaseremonioita kotonaan, juhlan yhteisölliset viettotavat ovat säilyttäneet suosionsa. Länsi-Bengalin pääkaupungissa Kolkatassa järjestettävien julkisten Durga puja –tapahtumien määrä kasvaa jatkuvasti. Niitä järjestäviin komiteoihin kuuluu vapaaehtoisia, jotka edustavat paikallisia naapurustoja ja nykyään usein myös pien- ja jopa suuryrityksiä. Perheet ja ystävät kiertävät pandalilta toiselle ihaillen niiden näyttävyyttä ja yksityiskohtia sekä osallistuen puja-seremonioihin.

Kuva: Somdatta Deb

Julkisten, komiteoiden järjestämien Durga puja –tapahtumien keskiössä on pandalit, väliaikaiset rakennelmat, joiden alla tai kehystämänä on Durga-veistos. Durga-veistoksen edessäsuoritetaan puja- seremoniat. Suurin osa järjestelykomiteoiden keräämistä varoista menee pandalien rakentamiseen ja isännöimiseen. Kuluja kertyy rakennnelmien taiteellisesta suunnittelusta ja pystytyksestä, tilavuokrasta ja musiikki-, valo- ,sekä muiden laitteiden vuokrasta. Nykyään suurimpia pandalien rahoittajia ovat yritykset, vaikka yksityishenkilötkin antavat edelleen lahjoituksia.

Pandal. Kuva: Suman Chowdhury

Nykyään loisteliaat ja näyttävät pandalit houkuttelevat suurimman määrän kävijöitä. Pandalit voivat olla valtavia ja niitä käytetään yhä enemmän sosiaalisilla tai poliittisilla teemoilla leikittelyyn. Temaattiset pandalit voivat tuoda esiin esimerkiksi ympäristöasioita. Mukana on myös niinsanottuja disco-pandaleita, jotka on nimetty niiden kimaltelevan ulkonäön mukaan.

Veistos nostetaan rekan kyytiin ja kuljetetaan vesistön ääreen rituaalista veteen upottamista varten Durga-pujan viimeisenä päivänä. Durgapuja Mulund, Mumbai -juhla 2015. Kuva: Xenia Zeiler

“And sometimes we go around walking and walking whole night seeing the different pandals and pujas, and we eat in different places, and everything is open, the small shops are open. So one night we go with our parents, and one night we go with friends, and maybe with relatives. And we may do a cultural programme in our localities. So when the goddess is leaving after four days and we immerse the idol, we start crying, people are crying cause it’s so painful, that she is leaving. We really feel that someone came to visit us, spent time with us and we wait another year for her to come.” 

(Woman, 29 years)

Durga-puja ja media

Nykyään Durga-puja ja sen vietto on monilla tavoin linkittynyt medioihin. Se on suosittu teema intialaisissa Bollywood-elokuvissa, lehdissä, musiikissa sekä internetin blogeissa ja foorumessa. Juhlaan myös osallistutaan, sen järjestelyjä tehdään ja siitä keskustellaan erilaisten medioiden kautta. Sosiaalisen median kanavat, kuten Facebook ja Whatsapp ovat tässä tärkeässä osassa. Erityisesti kaupungeissa niitä käytetään varainkeruuseen ja mainostamiseen.

Durga-pujan aikaan pandaleilla vierailevat jakavat usein kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Myös Suomessa asuvat käyttävät sosiaalista media osana Durga-pujan kokemusta. Facebookin ja Whatsappin lisäksi käytetään kuvien ja videoiden jakamisalustoja, kuten Flickr:ä ja Youtubea.

Durga-puja-juhlat Suomessa

Bengalit ovat muuttaneet eri puolille Intiaa ja heidän mukanaan on levinnyt myös Durga-pujan vietto. Nykyään Intian ulkopuolelle muuttaneet viettävät juhlaa ympäri maailmaa.

Nykyään useat yhteisöt viettävät Durga-pujaa myös Suomessa. Suomessa intialainen bengaliyhteisö järjestää Sarbajanin Durga Puja, Helsinki –festivaalin joka vuosi viikonloppuna, joka sattuu lähelle oikeaa juhla-aikaa Intiassa. Intiassa Durga-pujaa juhlitaan kaduilla ulkoilmassa, mutta Suomessa se järjestetään sisätiloissa. Juhla on erilainen myös monin muin tavoin, sillä kaikkea juhlaan tarvittavaa ei voi ostaa Suomesta. Juhlalla on kuitenkin tärkeä rooli bengalien kulttuurin ylläpitämisessä ja sen näyttämisessä nuoremmille sukupolville. Durga-puja –juhla tarjoaa mahdollisuuden tavata ystäviä ja uusia tuttuja eri puolillta Suomea.

“I view Durga puja as more social event for me. The Arthi and pushpanjali are important to me in a sense that without them it would not be Durga puja. But the social side is important to me. One year we organized a play (for the cultural programme) and because of that there was a lot of communication. I knew that there were (young) people here but had not met them. So that year was very special. And we meet more often now.” 

(Man, young student)


“..however, it’s the Durga puja. However, the Durga idol is in front of me. When I do these things in
 Helsinki, it’s as if in my mind I’m in (my uncle’s village) and in front of that idol (there) only. With those memories and being in front of Durga, I’m always happy.” 

(woman, 50 years).

Jumalattarelle tarjotaan ruokaa. Durgapuja Mulund, Mumbai -juhla 2015. Kuva: Xenia Zeiler

SHARE THIS:

Teksti: Prof. Xenia Zeiler, Etelä-Aasian tutkimus, Helsingin yliopisto. 
Paitsi Durga-puja-juhlat Suomessa: Suvi Sillanpää, Helinä Rautavaaran museo 

Lukemista:

Zeiler, Xenia. 2018 forthcoming. “Durgā Pūjā Committees. Community Origin and Transformed Mediatized Practices Employing Social Media“. In Nine Nights of the Goddess. The Navarātri Festival in South Asia, edited by Caleb Simmons, Moumita Sen, and Hillary Rodrigues. New York: SUNY Press

Zeiler, Xenia. 2019 forthcoming. “Durgāpūjā on Social Media. Photo and Selfie Sharing as Facebook and WhatsApp Practices of Festival Visitors in India and Finland”. In Nine Nights of Power: Durgā, Dolls and Darbars, edited by Ute Hüsken and Vasudha Narayanan. New York: SUNY Press.

Ghosh, Anjan. 2000. “Spaces of Recognition: Puja and Power in Contemporary Calcutta.” Journal of Southern African Studies 26(2): 289–99. doi:10.1080/03057070050010129.

McDermott, Rachel Fell. 2011. Revelry, Rivalry, and Longing for the Goddesses of Bengal. The Fortunes of Hindu Festivals. New York: Columbia University Press.

Sarma, Jyotirmoyee. 1969. “Puja Associations in West Bengal.” The Journal of Asian Studies 28 (3): 579–94. doi:10.2307/2943180.

Banerjee, Sumanta. 1989. The Parlour and the Streets: Elite and Popular Culture in Nineteenth-Century Calcutta. Calcutta: Seagull Books.

Bhaduri, Saugata. 2004. “Of Public Sphere and Sacred Space: Origins of Community Durga Puja in Bengal.” In Folklore, Public Sphere, and Civil Society, edited by M. D. Muthukumaraswamy and Molly Kaushal, 79–91. New Delhi and Chennai: Indira Gandhi National Centre for the Arts and National Folklore Support
Centre.

Bhattacharya, Tithi. 2007. “Tracking the Goddess: Religion, Community, and Identity in the Durga Puja Ceremonies of Nineteenth-century Calcutta.” The Journal of Asian Studies 66 (4): 919–62. http://www.jstor.org/stable/20203237.

Einoo, Shingo. 1999. “The Autumn Goddess Festival: Described in the Purāṇas.” In Living with Sakti: Gender, Sexuality and Religion in South Asia, edited by Masakazu Tanaka, and Musashi Tachikawa, SENRI Ethnological Studies 50: 33–70.

Ghosh, Anjan. 2000. “Spaces of Recognition: Puja and Power in Contemporary Calcutta.” Journal of Southern African Studies 26(2): 289–99. doi:10.1080/03057070050010129.

Guha-Thakurta, Tapati. 2015. In the Name of the Goddess. The Durga Pujas of Contemporary Kolkata. Delhi: Primus Books.

McDermott, Rachel Fell. 2011. Revelry, Rivalry, and Longing for the Goddesses of Bengal. The Fortunes of Hindu Festivals. New York: Columbia University Press.

McDermott, Rachel Fell. 2010. “Playing with Durga in Bengal.” In Sacred Play: Ritual Levity and Humor in SouthAsian Religions, edited by Selva G. Raj, and Corinne G. Dempsey, 143–59. Albany: State University of New York Press.

Nicholas, Ralph. 2013. Night of the Gods: Durga Puja and the Legitimation of Power in Rural Bengal. New Delhi: Orient Black Swan.

Rodrigues, Hillary Peter. 2003. Ritual Worship of the Great Goddess: The Liturgy of the Durgā Pūjā with Interpretations. Albany: State University of New York Press.

Sarma, Jyotirmoyee. 1969. “Puja Associations in West Bengal.” The Journal of Asian Studies 28 (3): 579–94. doi:10.2307/2943180.

Helinä Rautavaaran museo on Espoossa sijaitseva etnografinen museo. Lisätietoa museon sivuilla: www.helinamuseo.fi

VIA Helinä Rautavaara on Helinä Rautavaaran museon moniääninen museoverkkosivu, joka avaa uusia näkökulmia museon aineistoihin, ja toimii keskustelun herättäjänä.

VIA esittelee ajankohtaisia kulttuureihin ja niiden muutokseen liittyviä aiheita sekä kertoo ihmisistä liikkeessä globaalissa maailmassa.