UUSIA ULOTTUVUUKSIA MAAILMAAN
NEW VIEWS TO THE WORLD

VIA HELINÄ RAUTAVAARA

Kylätalo Vietnamissa - Talon tarina
Story of a House

Ha Nhit ovat Vietnamin, Kiinan ja Laosin metsäisillä vuoristo- ja kukkkula-aluiella elävä etninen ryhmä, jonka elinkeinot ovat viime vuosina olleet murroksessa.

Helinä Rautavaaran museo toteutti vuosina 2017-2018 yhdessä Vietnamese Association of Folklorist-yhdistyksen sekä suomalaisen Vietnam-seuran kanssa Choan Thenin kylässä Pohjois-Vietnamissa kehitysyhteistyöhankkeen. Hankkeessa tuotettiin voimauttavan valokuvauksen menetelmin valokuvanäyttely, kunnostettiin kylätalo perinteisen arkkitehtuurin mukaisesti matkailu- ja majoituskäyttöön sekä tarjottiin kylän naisille koulutusta käsitöissä ja matkailu- ja majoituspalveluissa. Hankkeen tavoitteena oli parantaa naisten ja tyttöjen asemaa ja vaikutusmahdollisuuksia omassa yhteisössään.

Projektin kuluessa rakentui sekä talo, että suhde projektin vetäjien ja kylän naisten välillä. Kylätalo nousi hankkeessa merkittävään asemaan, jonka ympärille toiminta rakentui.

"We had lunch with the women and the artisan team at the village chief's house, which made us more intimate. “


”Lounastimme naisten ja käsityöläisten kanssa kyläpäällikön kotona, mikä auttoi meitä tutustumaan paremmin.”
(Hankekoordinaattori, Hanoi)

“The women who participated in the meeting allowed us to take photos, they were very hospitable and always busy with the housework.”


”Kokoukseen osaa ottaneet naiset suostuivat kuvattavaksi. He olivat hyvin vieraanvaraisia ja aina kiireisiä kotitöiden kanssa.”
(Hankekoordinaattori, Hanoi)

Kolme sukupolvea keräämässä villikasveja.

Vesipuhvelit ovat tärkeitä apulaisia peltotöissä ja arvokasta omaisuutta.

Tytöt pudistavat maissia.

“They also talked to me about their life and they are eager to have more income from the visitors to visit the village or do craft products. I know most of them can sew, creating head scarves. I made some suggestions on making brocade and cloth for small bags, handkerchiefs ... for tourists. “


“He kertoivat myös elämästään. Heitä kiinnostaa tulojen hankkiminen kylässä vierailevien turistien tai käsityötuotteiden avulla. Tiedän, että suurin osa heistä osaa ommella päähuiveja. Ehdotin kankaan ja kirjailujen tekemistä pieniä laukkuja ja nenäliinoja varten, turisteille.”
(Hankekoordinaattori, Hanoi)


Naiset solmivat perinteiseen asuun kuuluvan päähineen ”tekolettejä”. Naisten päähine kertoo heidän asemansa.

Kokoelma perinteisiä koristekuviomalleja Choan Thenin kylästä.

Iäkkäät Ha Nhi -naiset pukeutuvat tummaan yksiväriseen pukuun. Nainen tekee käsityötä kotinsa oviaukossa.


“We plan to return to the village in September and take a picture of their life. I am expected to give them cotton clothe in the next trip so they can practice doing some souvenirs.


”Suunnitelmissamme on palata kylään syyskuussa ja kuvata heidän (naisten) elämäänsä. Minun pitäisi antaa heille puuvillakangasta seuraavalla vierailulla, jotta he voivat harjoitella matkamuistojen tekemistä.”
(Hankekoordinaattori, Hanoi)

Nainen on isoäiti, joka esittelee perinteistä kirjontatyötä. Hän on ainoa kylän asukkaista, joka hallitsee vielä tämän perinteisen mallin ja tekniikan.

Ha Nhi -naiset läheisen Y Tyn kylän torilla myymässä keräämiään tuotteita.

Kyläläiset tekivät itse rakennukseen liittyviä laskelmia ja kylän miehiä palkattiin rakennustöihin. Miehet olivat innoissaan, sillä peseytymistilat rakennettiin sementistä (perinteiset talot on kaikki muurattu savesta), joten he oppivat myös uuden rakennustekniikan. Hankkeen onnistumisen kannalta olikin tärkeää, että rakentamisesta vastasivat kylän miehistä rekrytoitu joukko. Näin hankkeen hyödyt levisivät koko yhteisöön. Suihkurakennus on kylätalon takana erillisenä rakennuksena.

Suihkurakennusta muurataan. Se on kylän ensimmäinen tiilirakennus, ja samalla opinpaikka kylän miehille.

Suihkurakennus katontekovaiheessa.

Naiset kantoivat lattialaudat kylätalolle.

Choan Thenin uusittu kylätalo on perinteisen arkkitehtuurin mukainen. Choan Thenin kylässä kaikki talot on rakennettu perinteisen arkkitehtuurin tapaan savesta ja oljesta. Talot ovat lämpimiä talvella ja viileitä kesällä. Perinteisesti katto on tehty ruohosta.

Myös matkailukäyttöön suunniteltujen kulttuuripalveluiden sisällössä painotettiin elävää ja muuttuvaa kulttuuriperinnettä. Hankkeen vahvuudet olivat nimenomaan kulttuurisessa vaikuttavuudessa. Hanke haluttiin myös pitää suhteellisen pienimuotoisena, sillä Vietnamissakin on surullisia esimerkkejä siitä, miten turismi vaikuttaa kylien elämään. Koulutuksessa pohdittiin myös sitä, millaisia turisteja toivotaan kylään.

Kylän miehet kokkasivat koulutuksessa olleille naisille lounaan.

Naiset tanssivat perinteisiä tansseja kylän juhlissa.

Naiset ihailevat kylätaloon esille laitettuja valokuvia. Taloon vedettiin korjauksen yhteydessä sähköt.
Valokuvanäyttelyn kautta naiset näyttäytyivät aktiivisina toimijoina, joka vaikeista olosuhteista huolimatta tekevät parhaansa elättääkseen perheensä ja itsensä. Kuvat olivat naisille merkityksellisiä ja he olivat ylpeitä lopputuloksesta. Erityisen tärkeää naisille oli se, että kuvat ovat edelleen esillä kylätalossa.


Näyttelyn lisäksi jokainen sai kuvan itsestään ja monille kuva oli ensimmäinen. Valokuvat ovat edelleen kylätalon seinällä ja naiset ovat ylpeitä siitä, että myös ulkopuoliset näkevät ne.

Naiset ihailevat koulutuksesta saamiaan todistuksia ja ryhmäkuvia.

Koulutuksen järjestäminen nousi yhdeksi tärkeimmistä osioista. Kouluttajat saivat osallistujilta kiitosta ja koulutus oli räätälöity vastaamaan kylän naisten tarpeita.

Naiset kokoontuivat yhteiskuvaan kylätalon eteen koulutuksen viimeisenä päivänä.
Kylätalosta on tullut suosittu kokoontumispaikka, jota myös muiden kylien asukkaat ovat alkaneet käyttää. Talo on avoin kaikille kylän asukkaille. Hankkeen aikana luotiin säännöt kylätalon käytölle yhdessä kylässä jo olleen kylätoimikunnan kanssa. Säännöissä mm. todetaan, että kylätila on kaikkien käytettävissä ja jokainen on vastuussa rakennuksesta eikä sinne saa tehdä avotulta.


Kylätalon toiminnan jatko vaikuttaa suhteellisen lupaavalta kiitos olemassa olleen kylätoimikunnan. Hankkeen vietnamilainen yhteistyökumppani on luvannut auttaa ja tukea kyläyhdistystä rakennuksen ylläpitoon liittyen myös jatkossa.


”The house becomes the common roof, expressing the solidarity of people in the protection and use of the house for the right purpose. — The great benefit of the project is that it provides people with a common living space, giving people confidence in the leadership of the state, trust and effective programs of support and the projects.” ”I am very proud of the result of the project. If I could do the project again, I would do it the same way”. (Hankkeen vietnamilaisen yhteistyökumppanin pohdintaa)

previous arrowprevious arrow
next arrownext arrow
Slider

Helinä Rautavaaran museo on Espoossa sijaitseva etnografinen museo. Lisätietoa museon sivuilla: www.helinamuseo.fi

VIA Helinä Rautavaara on Helinä Rautavaaran museon moniääninen museoverkkosivu, joka avaa uusia näkökulmia museon aineistoihin, ja toimii keskustelun herättäjänä.

VIA esittelee ajankohtaisia kulttuureihin ja niiden muutokseen liittyviä aiheita sekä kertoo ihmisistä liikkeessä globaalissa maailmassa.